Työkokeilun käytännöt ja säännökset

Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.

Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa

  • Henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa.
    Tavoitteena on silloin selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai onko jokin tietty ala tai ammatti mahdollinen.
  • Henkilö pohtii, olisiko yrittäjyys sopiva uravaihtoehto
  • Henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia, ja työkokeilulla selvitetään, onko hänen osaamisensa ajan tasalla ja minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön.
  • Henkilö on ollut aiemmin toisen maan työmarkkinoilla, ja työkokeilulla selvitetään hänen edellytyksiään työllistyä Suomessa ja millaisia palveluja hän siihen tarvitsee.

Tämän sivun sisältö

Työkokeilun järjestäjä

Työkokeilun järjestäjänä voi olla

  • yritys
  • yksityinen elinkeinonharjoittaja
  • yhteisö (esim. kunta tai yhdistys)
  • säätiö tai valtion virasto laitos
  • työpaja

Työkokeilussa henkilö tekee työpaikalla yleisesti työsuhteessa tehtäviä töitä. Työkokeilun järjestäjä vastaa ohjauksesta ja valvonnasta. Yksityishenkilö ei voi toimia työkokeilun järjestäjänä.

Kilpailutilanne yritysten välillä

TE-toimisto arvioi, voiko työkokeilusta koitua sen järjestäjälle sellaista etua, joka vääristäisi yritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien välistä kilpailua. Kilpailun vääristyminen estää työkokeilun järjestämisen.

Lomautusten, irtisanomisten ja osa-aikaisten työsuhteiden vaikutus työkokeilun järjestämiseen

Työkokeilu voidaan järjestää, jos työkokeilun järjestäjä on ennen työkokeilusopimuksen tekemistä tarjonnut työsopimuslain edellyttämällä tavalla työtä irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen.

Irtisanomiset tai lomautukset eivät ole esteenä työkokeilun järjestämiselle myöskään silloin, jos työkokeilun järjestävällä työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä irtisanomalleen tai lomauttamalleen työntekijälle.

Työntarjoamisvelvollisuus koskee myös kuntaa työkokeilun järjestäjänä.
Työkokeilu voidaan kuitenkin järjestää kunnan tai kuntayhtymän työpajassa tai muussa vastaavassa valmennusyksikössä, jos työkokeiluun osallistuva kokeilee tehtäviä, joita kunta ei teetä omilla työsuhteisilla työntekijöillä ja joihin työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvollisuutta. 

Samoja periaatteita sovelletaan myös säätiön tai yhdistyksen ylläpitämään työpajaan tai vastaavaan valmennusyksikköön.

Jos työnantaja käy työntekijöidensä kanssa neuvotteluja lomautuksista tai irtisanomisista tai työnantaja on antanut työntekijöilleen työsopimuslaissa tarkoitetun ennakkoselvityksen tai muun sitä vastaavan selvityksen lomautuksesta, työkokeilua ei järjestetä ennen kuin selviää, johtavatko neuvottelut irtisanomisiin, lomautuksiin tai työsuhteiden osa-aikaistamisiin ja mikä on mahdollisten lomautusten laajuus ja kesto.  

Työkokeilun kesto ja työaika

Työkokeilun kesto vaihtelee, sillä asiakkaiden tilanteet ja kokeilun tavoitteet ovat erilaisia. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta - samalla työnantajalla kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Työkokeilu voidaan järjestää kunnalla 12 kuukaudeksi, mutta samaa työtehtävää voi kokeilla kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Myös työkokeilun päivittäinen ja viikoittainen työaika voi vaihdella henkilön tilanteesta riippuen. Usein 1–3 kuukauden sopimus on riittävä. Työkokeilua voidaan järjestää enintään viitenä päivänä viikossa ja 4–8 tuntia päivässä. Jos kokeiltavissa tehtävissä tehdään tyypillisesti vuoro- tai viikonlopputyötä, voi työaika ajoittua myös näiden aikoihin.

Sopimus työkokeilusta

Ennen työkokeilun aloittamista työkokeiluun osallistuva, TE-toimisto ja työkokeilun järjestäjä tekevät yhdessä kirjallisen sopimuksen.

Sopimukseen kirjataan työkokeilun

  • tavoite ja tehtävät
  • kokonaiskesto sekä päivittäinen ja viikoittainen kesto
  • henkilö, joka vastaa työkokeilun valvonnasta työpaikalla

TE-toimisto selvittää viran puolesta työkokeilun järjestäjää edustavan henkilön nimenkirjoitusoikeuden kauppa-, säätiö- tai yhdistysrekisteritiedoista.

Työnantaja ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle sopimuksesta.

Yksittäiset poissaolot

Työkokeilun järjestäjä ilmoittaa työttömyysetuuden maksajalle työkokeiluun osallistuvan poissaolot niistä päivistä, jolloin henkilön olisi pitänyt osallistua työkokeiluun.

  • Kelaan poissaoloista ilmoitetaan lomakkeella TT3.
  • Työttömyyskassoille poissaoloista ilmoitetaan lomakkeella tai vapaamuotoisella ilmoituksella.

Tarkastelujakso on kaksi viikkoa.

Jos TE-toimisto maksaa työkokeiluun osallistuvalle harkinnanvaraista kulukorvausta, ilmoittaa työkokeiluun osallistuva poissaoloistaan TE-toimistolle kulukorvaushakemuksessa.

Sopimuksen purkaminen

TE-toimisto voi purkaa työkokeilua koskevan sopimuksen, jos työkokeiluun osallistuva on luvatta poissa työkokeilusta yhtäjaksoisesti viisi kokeilupäivää. Kokeilu voidaan purkaa myös, jos poissaoloja kertyy yhteensä niin paljon, että työkokeilulle asetetut tavoitteet eivät täyty. Tällaisista poissaoloista työkokeilun järjestäjän pitää ilmoittaa myös TE-toimistolle.

TE-toimisto ja työkokeilun järjestäjä voivat purkaa työkokeilua koskevan sopimuksen myös muusta syystä ilmoittamalla siitä kirjallisesti muille osapuolille. Sopimusta ei saa kuitenkaan purkaa laissa kielletyn syrjinnän tai muuhun epäasialliseen syyn perusteella.

Työkokeiluun osallistuva voi milloin tahansa keskeyttää työkokeilun. Keskeyttäminen voi kuitenkin vaikuttaa hänen oikeuteensa saada työttömyysetuutta.

Työkokeilussa olevan oikeusasema

Työkokeilun järjestäjä huolehtii työkokeiluun osallistuvan ohjauksesta ja valvonnasta koko työkokeilun ajan.

Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä. Koska työkokeilu ei ole työsuhde, työkokeiluun osallistuva ei ole työterveyshuollon piirissä. Työpaikalla pitää kuitenkin olla tehtynä ajantasaisen työterveyshuoltolaissa tarkoitettu työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työpaikkaselvitys.

Työkokeiluun sovelletaan monia samoja lakeja ja menettelyjä kuin työsuhteisten työntekijöiden kohdalla.  

  • Työkokeilijaan sovelletaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia (609/1986), yhdenvertaisuuslakia (21/2004) ja soveltuvin osin yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain säännöksiä muun muassa henkilötietojen ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä, kameravalvonnasta työpaikalla sekä työnantajalle kuuluvien sähköpostien hakemisesta ja avaamisesta (759/2004, työelämän tietosuojalaki).
  • Työkokeilun järjestäjä vastaa työkokeilijan työturvallisuudesta työturvallisuuslain (738/2002) ja nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaisesti.
  • Työkokeilussa olevalla on oikeus päivittäisiin taukoihin kuten työsuhteisilla työntekijöillä.  Työkokeilun järjestäjä ilmoittaa ja peruuttaa työvuorot samalla tavalla kuin työsuhteisille työntekijöille.

Työhön sovellettavia lakeja valvovat yleisimmin työsuojeluviranomaiset. Tietosuojalakia valvoo työsuojeluviranomaisen lisäksi tietosuojavaltuutettu. Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia. Tarvittaessa TE-toimisto ohjaa oikealle viranomaiselle selvittämään työkokeiluun liittyvää asiaa.  

Vakuutusturva työkokeilun aikana

Työ- ja elinkeinoministeriö hankkii työkokeiluun osallistuvalle vakuutuksen työkokeilun ajalle ammattitautien ja tapaturmien sekä työkokeilun järjestäjälle aiheutettujen vahinkojen varalta.

Todistus huumausainetestistä

Työkokeilun järjestäjä voi halutessaan edellyttää kokeiluun osallistuvalta huumausainetestiä ja -todistusta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Huumausainetodistukseen sovelletaan työelämän tietosuojalakia, ja sen kustannuksista vastaa työkokeilun järjestäjä.

Huumausainetodistuksessa on arkaluonteisia terveystietoja. Jos työkokeiluun osallistuva ei halua esittää todistusta, työkokeilusopimusta ei tehdä. Tämän takia työkokeiluun osallistuva ei kuitenkaan menetä työttömyysetuutta.

Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen

Työnantajan on selvitettävä rikostausta, jos henkilö työskentelee lasten kanssa. Tätä koskevaa lakia sovelletaan myös työkokeiluun, joka kestää yli kolme kuukautta.

Työkokeiluun osallistuvan on esitettävä rikosrekisteriote ennen sopimuksen tekemistä, jos työtehtäviin kuuluu henkilökohtaista vuorovaikutusta alaikäisten kanssa. Jos rikosrekisteriotteessa on merkintä lapseen kohdistuvasta rikoksesta tai seksuaali-, väkivalta- tai huumausainerikoksesta, TE-toimisto harkitsee, onko se este työkokeilulle.  

Jos työkokeiluun osallistuva ei halua esittää rikosrekisteriotetta, työkokeilusopimusta ei tehdä. Tämän takia työkokeiluun osallistuva ei kuitenkaan menetä työttömyysetuutta.  

Työkokeilun palaute

Työkokeilun päätteeksi työkokeilun järjestäjä, työkokeiluun osallistuva ja TE-toimiston edustaja arvioivat yhdessä työkokeilun sujumista suhteessa sen tavoitteisiin.  
Mikäli tämä ei ole mahdollista, työkokeilun järjestäjä ja työkokeiluun osallistuva voivat antaa myös kirjallisen palautteen. Jos työnantajan palaute on kirjallinen, antaa TE-toimisto sen työkokeiluun osallistuneelle henkilölle.

Jos työkokeilun tavoitteena on ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittäminen, palautteen pitää  sisältää mm. arvion soveltuvuudesta

  • työhön
  • ammattiin
  • alalle.

Jos työkokeilun tavoitteena on arvioida paluuta työmarkkinoille, palautteen pitää sisältää mm. arvion

  • työelämävalmiuksista
  • osaamisen kehittämistarpeista

Työkokeiluun osallistuneen henkilön ja työkokeilun järjestäjän palautteet ovat henkilön jatkosuunnitelmien pohjana.

Takaisin