Talouskasvu ja rekrytointi julkisessa työnvälityksessä

Talouden kasvu lisää työvoiman kysyntää ja sitä kautta rekrytointia. Kasvun vaikutus näkyy ammattitasolla rekrytoinnin vilkastumisena etenkin sellaisissa ammateissa, joissa jo muutenkin rekrytoidaan runsaasti. Talouden kasvuvuodet ja taantumavuodet poikkeavat toisistaan paitsi rekrytointimäärien, myös suurimpien rekrytointiammattien osalta.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön 20.8.2018 julkaisemasta analyysista ”Talouskasvu ja rekrytointi julkisessa työnvälityksessä”. Sen on laatinut tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Taantumassa esimerkiksi myyntineuvottelijoiden, myyntiedustajien ja hoitohenkilöstön rekrytointi korostuu. Kasvuvuonna 2017 ylivoimaisesti suurin rekrytointiammatti julkisessa työnvälityksessä oli myyjä, jossa julkaistiin lähes 20 000 työpaikkailmoitusta.

Yhden prosentin kasvu bkt:ssa tuo 16 200 avointa työpaikkaa

Bruttokansantuotteen kasvaessa yhdellä prosenttiyksiköllä, kasvaa julkisessa työnvälityksessä avointen työpaikkojen määrä noin 16 200:lla. Tämä toteutuu mekanismilla, jossa vähintään 1000:n työpaikkailmoituksen ammattien määrä kasvaa noin kolmella, vähintään 500 ilmoitusta saavien ammattien määrä noin 5:llä ja vähintään 100 ilmoitusta saavien ammattien määrä noin 11:llä. Sen sijaan niiden ammattien määrä, jossa ylipäätään rekrytoidaan, ei juuri muutu, vaan se on pysytellyt runsaan 1 000 ammatin tasolla viime vuosina. Talouden kasvu näkyykin työvoiman hankinnassa suhteellisen keskittyneen mallin mukaisesti. Taantumassa tämä toimii toisin päin.

Talouden kasvaessa työnantajat pyrkivät tehokkaaseen rekrytointiin. Työpaikkojen avoinna olon kestolla ja koko rekrytointiprosessin kestolla mitattu tehokkuus on myyjän kaltaisissa suurimmissa rekrytointiammateissa muita ammatteja parempi. Työpaikkojen avoinna olossa tällaista tehokkuusetua ei usein synny, mutta työnantaja näyttää tehostavan muuta rekrytointiprosessia ammateissa, joissa on eniten rekrytointia. Tämä tarkoittaa hakemusten käsittely-, haastattelu- ja valintaprosessia sekä valitun henkilön työn aloittamisajankohtaa. Tulos kertoo siitä, kuinka tärkeää suurten rekrytointiammattien työvoiman hankinnan tehokkuus on työnantajille.

Julkisen työnvälityksen kannattaa tehostaa suurten rekrytointiammattien prosesseja

-Julkisen työnvälityksen kehittämisessä kannattaa työnvälitysteknologian yleisen parantamisen lisäksi keskittyä etenkin suurten rekrytointiammattien prosessien tehostamiseen, Heikki Räisänen sanoo. Suuret rekrytointimäärät ja kasvanut markkinaosuus antavat toisaalta hyvät mahdollisuudet, toisaalta asettavat velvoitetta julkisen työnvälityksen tehokkuuden parantamiseen, hän arvioi.

Julkisessa työnvälityksessä oli viime vuonna avoinna yli 617 000 työpaikkaa, mikä on suurin määrä 110 vuoden tilastohistoriassa. Kasvu on jatkunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Julkisen työnvälityksen markkinaosuus toimipaikkojen ulkoisesta työvoiman hankinnasta on 1990-luvulta kaksinkertaistunut ja on ollut koko 2010-luvun yli 40 prosentin tasolla. Vuonna 2017 markkinaosuus oli 46 %.  

Vuonna 2017 10 suurinta rekrytointiammattia julkisessa työnvälityksessä olivat: myyjä, myyntineuvottelija, lähihoitaja, kokki, henkilökohtainen avustaja, sairaanhoitaja, myyntiedustaja, rakennustyöntekijä, muu toimisto- tai laitossiivooja sekä ravintolan tarjoilija. 30:n suurimman ammatin joukossa on viisi lähtökohtaisesti korkea-asteen koulutusta edellyttävää ammattia.

Lue lisää:
Analyysi: Talouskasvu ja rekrytointi julkisessa työnvälityksessä