null TEM-analyysi ja Ammattibarometri: Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet


Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys, mutta toisaalta erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden jälkeinen työllistymisen vaikeus ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pylkkänen puhui TEM-analyysien ja syksyn Ammattibarometrin julkistustilaisuudessa 27.9.2021.

TEM-analyysi 2019

Lyhyen aikavälin työllistymisen kannalta parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2019 olleet työllistäminen starttirahalla, vuorotteluvapaasijaisuudet sekä opiskelu työttömyystuella. Vastaavasti työllistymisen kannalta heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset, kokeilut sekä opiskelu kotoutumistuella.

Edellä luetellut, henkilöiden työmarkkina-asemaa parantavat palvelut, ovat tavotteiltaan ja volyymiltaan hyvin eri tyyppisiä. Eri palveluille asetetut erilaiset tavoitteet ja työnhakijoiden valikoitumien eri palveluihin vaikuttavat olennaisesti palvelun jälkeiseen työllistymiseen. Joissakin palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, nopeat työllisyysvaikutukset eivät ole keskeisenä tavoitteena. Kuntouttava työtoiminta on kuntien sosiaalipalveluun kuuluva toimenpidekokonaisuus.

TEM-analyysi 2020

Rekrytointiongelmia esiintyi yleisesti Suomessa pandemiavuonna 2020. Osa niistä muodostui lopulta työvoimapulaksi, jossa haettua työvoimaa jäi osin tai kokonaan saamatta. Keskeiset syyt työvoiman saatavuusongelmissa olivat yhä puutteet koulutuksessa ja työkokemuksessa, joista työkokemus oli uusissa työpaikoissa koulutusta tärkeämpi ongelmien syy.

Työvoimapula on määrällisesti selvästi suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja etenkin määräaikaisiin töihin on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Tilanne tältä osin heikkeni eniten myös juuri tällä toimialalla. Myös koulutuksen toimialalla tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna.

Uusiin työpaikkoihin haettiin eniten työvoimaa kaupan alalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rakentamisessa. Uusia työpaikkoja syntyi eli rekrytointeja uusiin työpaikkoihin tehtiin puolestaan suhteellisesti eniten rakentamisessa, informaatio- ja viestintäalalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa ja kaivostoiminnassa. Vähiten niitä syntyi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.

TE-toimisto nousi vuonna 2020 tärkeimmäksi hakukanavaksi, kun työntekijä rekrytoitiin uuteen työpaikkaan. Toiseksi tärkein hakukanava olivat epäviralliset henkilöyhteydet. Sosiaalisen median rooli hakukanavana kasvoi edelleen vuonna 2020.

Ammattibarometri

Työvoimapulaa potevien ammattien määrä on Suomessa nousemassa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee loivasti ja voidaan todeta, että koronan vaikutus ylitarjonnassa on vähäinen. Työvoimapulan painopiste on edelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Siivoojat ja hitsaajat ovat nyt palanneet pula-ammattien top-15-listalle.

Ylitarjonnassa korostuvat luovan työn ammatit, kuten taide- ja kulttuurialan asiantuntijat ja kuvataiteilijat, jotka nousivat uusina ammatteina ylitarjonnan top-15-listalle.

Suurimmat kysyntä- ja tarjontavolyymit ovat sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammateissa.

Lue lisää:

Kohtaantoon liittyvät haasteet esillä syksyn TEM-analyyseissa ja Ammattibarometrissa, 27.9.2021 (tem.fi)