Työmarkkinaennuste: Työllisyys voi notkahtaa pelättyä vähemmän, mutta riski heikosta työllisyyskehityksestä on merkittävä

18.6.2020

Kahvilan tarjoilija.

Koronakriisin vaikutus Suomen työmarkkinoihin voi jäädä pelättyä pienemmäksi, jos uutta epidemia-aaltoa ja sitä torjuvia rajoitustoimia ei tule ja maailmantalous elpyy. Työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kuitenkin jäävän lähivuosina korkeammaksi kuin ennen kriisin alkamista. On myös riski, että vaikutukset työmarkkinoihin jäävät osittain pitkäaikaisiksi.

– Työmarkkinaennusteen valossa näyttää siltä, että työmarkkinat saattavat palautua kohtuullisesti. Näkymään liittyy kuitenkin paljon kysymysmerkkejä, ja toipuminen tulee viemään pidempään kuin kokemamme pudotus, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

– Kriisin aikana olemme mittavasti tukeneet yrityksiä ja pyrkineet säilyttämään työpaikkoja. Ilman näitä toimia näkymä työmarkkinoilla olisi todennäköisesti synkempi. Lisätoimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Meidän tulee panostaa muun muassa osaamisen kehittämiseen, työministeri Haatainen painottaa.

Työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla – työvoiman tarjonnassa voimakas pudotus 

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen se alkaa taas nousta. Vuonna 2022 työllisyysaste olisi perusennusteen mukaan 72,8 prosenttia, ja niin sanotun riskiskenaarion mukaan 72 prosenttia.
Työllisten määrä laskee perusennusteessa yhteensä noin 70 000 hengellä kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Kriisiskenaariossa pudotus olisi lähes 100 000 henkeä. Sen toteutuessa vielä vuonna 2020 työllisiä olisi noin 30 000 vähemmän kuin ennen kriisiä.

Työvoiman tarjonta heikkenee ennusteen mukaan vuonna 2020 piilotyöttömyyden lisääntymisen ja väestön vähenemisen takia. Huhtikuussa 2020 työvoiman ulkopuolelle siirtyi paljon ihmisiä erityisesti nuoremmista ja vanhemmista ikäluokista. Lisäksi koronakriisin aikaiset rajoitustoimet ovat vähentäneet maahanmuuttoa, joka on viime vuosina nostanut työvoiman määrää.

Uusien avointen työpaikkojen määrä on laskenut lähes kolmanneksella viime vuodesta. Heikko työmarkkinatilanne on johtanut siihen, että osa irtisanotuista tai lomautetuista ei ole alkanut etsiä uutta työtä. Tämä lisää riskiä rakennetyöttömyyden kasvulle. Ennusteen mukaan työvoiman tarjonta alkaisi kasvaa vuonna 2022.

Kriisin ensimmäinen aallonharja saavutettu – työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrä laskussa

Työnvälitystilastossa työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, kääntyy kesäkuussa laskuun huhti-toukokuun noin 430 000 hengen huippulukemien jälkeen. Erityisesti lomautettujen määrä laskee voimakkaasti kesän aikana: lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna ennakoidaan olevan enää hieman yli 41 000 palkansaajaa.

Työnvälitystilastossa työttömien työnhakijoiden määrä, johon lasketaan myös kokoaikaisesti lomautetut, kääntyy kesäkuussa laskuun huhti-toukokuun noin 430 000 hengen huippulukemien jälkeen. Erityisesti lomautettujen määrä laskee voimakkaasti kesän aikana: lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuna ennakoidaan olevan enää hieman yli 41 000 palkansaajaa.

Lue lisää

Työmarkkinaennuste: Työllisyys voi notkahtaa pelättyä vähemmän, mutta riski heikosta työllisyyskehityksestä on merkittävä (Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 18.6.2020)

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 18.6.2020 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2022. Ennusteeseen heijastuu epävarmuus koronavirusepidemian ja talouden kehityksestä. Perusennusteen lisäksi on tehty vaihtoehtoinen ennuste, jossa riskit epidemian toisesta aallosta ja keskeisten vientimarkkinoiden hitaasta toipumisesta toteutuvat.

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.