Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa hyödyttää monia osapuolia. Se edistää työntekijän jaksamista. Työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja puolestaan voi saada uutta osaamista työyhteisöön.

Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle täytyy palkata työtön työnhakija, mutta työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja.

Vuorotteluvapaalle jäävä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. 

  • Vapaa kestää vähintään 100 ja enintään 180 kalenteripäivää.
  • Vuorotteluvapaalle lähtevällä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta. 
  • Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on hänen vanhuuseläkkeensä alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on 

  • ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
  • alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai 
  • vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorottelukorvaus ja sen määräytyminen

Vuorotteluvapaan ajalta voit saada vuorottelukorvausta. Oikeus korvaukseen jatkuu, vaikka sijaisen palvelussuhde päättyisi aiemmin kuin vuorotteluvapaa.

Vuorottelukorvaus on

  • 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, jota saisit, jos jäisit työttömäksi – lapsikorotuksia ei oteta huomioon, kun korvausta lasketaan
  • veronalaista tuloa.

Työttömyyspäiväraha, johon vuorottelukorvaus perustuu, lasketaan poikkeuksellisesti niistä palkkatuloista, jotka olet saanut vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta.

Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen kuin vuorotteluvapaa alkaa

  • korvaus lasketaan ansiosidonnaisesta päivärahasta
  • korvauksen maksaa työttömyyskassa.

Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja sen maksaa Kansaneläkelaitos.

Työn tekeminen ja muut tulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan tarkoitus on tukea työssä jaksamista ja tarjota määräajaksi vapautuva työpaikka työttömälle ja näin vähentää työttömyyttä. Muun työn tekeminen vuorotteluvapaan aikana on siten ristiriidassa järjestelmän tarkoituksen kanssa. Työntekoa vapaan aikana ei ole kuitenkaan kielletty.

Vuorottelukorvausta vähentävät palkka- ja muut työtulot, joita saat vapaan aikana. Tällöin korvaus perustuu niin sanottuun soviteltuun päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta korvaukseen yli kaksi viikkoa kestävältä kokoaikatyön ajalta.

Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta ennen vuorotteluvapaata ansaitut ja vapaan aikana maksettavat korvaukset, joita vastaan et saa vapaata. Täten vuorottelukorvaukseen eivät vaikuta esimerkiksi

  • vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha
  • erilaiset voitto- ja tulospalkkiot.

Työttömyysturvaan vaikuttavat lakisääteiset etuudet, kuten lasten kotihoidontuki, vähentävät myös vuorottelukorvausta. Se perustuu siihen, että työttömyyspäiväraha määrittää vuorottelukorvauksen.

Vuorottelukorvaukseen eivät sen sijaan vaikuta muun muassa

  • perhe-eläkkeet
  • asumistuki
  • lapsilisä
  • toimeentulotuki
  • omaishoidon tuki.

Korvausoikeuden rajoitukset

Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen ajalta, jolloin

  • saat työnantajaltasi palkkaa, vuosilomapalkkaa tai muita sellaisia korvauksia ja vastikkeita, joita vastaan saat vastaavaa vapaa-aikaa – katso tarkennus luettelon jäljessä
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin oman työnantajasi palveluksessa
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa
  • saat työttömyysturvalaissa määritettyä etuutta, kuten sairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityshoitorahaa tai koulutustukea – katso tarkemmin linkistä oikealla.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuna palkkana ei pidetä

  • työnantajan kustantamaa koulutusta, jos etua ei lueta työntekijän veronalaiseksi tuloksi
  • niitä luontoisetuja, joita saat myös vuorotteluvapaan aikana.

Korvauksen hakeminen

Siihen työ- ja elinkeinotoimistoon, jonka alueella vapaalle jäävän työpaikka sijaitsee, on toimitettava

  • hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus
  • viipymättä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen luotettava selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi eli mielellään jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta.

Kun aiot jäädä vapaalle, toimita ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys, että vapaan edellytykset täyttyvät. Niitä ovat edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus, jonka voit todistaa esimerkiksi jäljennöksellä palkkatodistuksestasi.

Hae vuorottelukorvausta omalta työttömyyskassalta tai Kansaneläkelaitoksen toimistosta.

  • Hakulomakkeita saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai työ- ja elinkeinotoimistosta.
  • Liitä hakemukseen palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Vuorottelukorvauksen takautuva hakuaika on kolme kuukautta.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle. Ne päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Ilmoitusvelvollisuudet

Kun saat vuorottelukorvausta, ilmoita maksajalle viipymättä työstä, yritystoiminnasta ja muista seikoista, jotka vaikuttavat korvauksen maksamiseen. Liikaa maksettu korvaus peritään takaisin.

Työnantajan on ilmoitettava viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle, jos vuorotteluvapaalla olevan sijaisen palvelussuhteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa palvelussuhde päättyy aiemmin kuin vuorotteluvapaa.